Työelämälähtöisyyden oppimistehtävä ja vertaisarviointi

Työelämälähtöisyys teemaryhmälle palauttamani oppimistehtävä

Ydinkysymykset:

1. Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?

Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Näin ollen opiskelija menee ihan oikeasti töihin ja oppii siellä.

Kummiyritystoiminta tarkoittaa sitä että vietetään firmapäiviä oppilaitoksen yhteistyöyrityksissä, joissa teoria ja käytäntö sidotaan toisiinsa jo ensimmäisellä vuosikurssilla ennen varsinaista työssäoppimisjaksoa.Yhteistyöyritysten kanssa voidaan toteuttaa erilaisia projekteja, joissa opiskelijat toteuttavat määriteltyjä rajallisia tehväväkokonaisuuksia. Projektit voivat olla esimerkiksi markkinointitutkimuksia, somisuksia, näytteille asettamisia tai pakkaamista. Projekteissa yrityksiä palvellaan opiskelijoiden toimesta, heidän samalla oppiessa työtehtäviä. Kioski oppimisympäristössä voidaan somistaa esim näyteikkuna eri tuotteille.

Yrittäjyyskokemus oppimisympäristönä. Opiskelijat voivat kokea työelämäläheisyyttä myös yrittämisen kautta. Yrittäjä-mallissa opiskelijat toimivat yrittäjinä vuoden ajan, mikä tukee myös yrittäjyyskasvatuksen päämääriä ja oppimistavoitteita.

2. Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?

Työelämälähtöisessä oppimisessa on aina kolme osapuolta: opettaja, opiskelija, työpaikkaohjaaja. Lähtökohtana on opetussuunnitelma, mikä määrittelee ne tavoitteet ja vaatimukset, mitkä työssäoppimisjakson on täytettävä. Opettajavastaa siitä että oppimistavoite täyttyy ja että opiskelija ja työpaikkaohjaaja ovat tietoisia oppimistavoitteista. Työssäoppimisjakso suunnitellan yhdessä opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Prosessiin perehdytys on opettajan vastuulla. Opettajan on myös tunnettava työssäoppimisjaksojen työpaikat.

Oppimista on seurattava, jotta mennään opetussuunnitelman mukaisesti, ja opitaan prosessin aikana oikeita asioita.Työpaikkaohjaaja vastaa oppimisesta työpaikalla. Työpaikkaohjaajan on oltava opittavan alan ammattilainen, joka tuntee hyvin työpaikan. Lisäksi vaaditaan kokemusta ohjaajana ja arvioijana toimimisesta.

Opiskelijalta odotetaan vastuun ottoa ja itsenäisyyttä. Opiskelijan on tunnettava opetussuunnitelman sisältämät oppimistavoitteet ja pyrittävä toimimaan niiden mukaisesti.

Firmapäivässä työelämälähtöistä oppimista ohjataan miettimällä yhdessä opiskelijan kanssa, mikä voisi olla sopiva kummiyritys hänelle. Kartoitetaan työelämäverkostosta, jolloin jokainen opiskelija voisi itse valita kummiyrityksen oman kiinnostuksensa mukaisesti.Koulussa opitaan teoriapohja tietyissä asioissa. Esim. Liikeidean käsitteet tai esillepanon teoria. Työpaikan kanssa mietitään miten tama voidaan oppia työpaikalla.

Työssäoppimisjakson alussa on luonnollista että ollaan ihmeissään ja ihmetellään, mikä on hyvä tunnistaa ja tunnustaa, ja varata sillekin oma aikansa. Alussa saattaa myös nousta esiin paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä, joihin vastaamiseen on myös hyvä varata alussa aikaa. Lopulta päästään itse asiaan, eli tekemiseen, työssäoppimiseen.

Työssöoppiminen dokumentoidaan halutulla menetelmällä, joka käsitellään ja puretaan oppilaitoksessa yhdessä luokan kanssa. Tällöin saadaan antoisaa keskustelua aikaiseksi kaikkien oppilaitten eduksi.

Opettajaopiskelijan työelämäläheisyyden kehittämiseen kuuluu petussuunnitelman käytännön jalkauttaminen. Ammatilliselta opettajalta vaaditaan rohkeaa yhteydenpitoa työssäoppimisyrityksiin. Jonka jälken kolmikanta (Opettaja, opiskelija, ohjaaja) laativat parhaan ratkaisun työssäoppimiseen. Ammatilliselta opettajalta vaaditaan rohkeutta heittäytyä pois kouluympäristöstä. Opiskelijan vastuulle jää toteuttaa se selkeä sapluuna, mikä yhdessä saadaan suunnitelman muotoon laadittua.

Liinun palaute oppimistehtävääni

Oppimistehtävässäsi näkyy huolellinen perehtyminen aiheeseen ja materiaaliin. Olet vastannut ydinkysymyksiin kattavasti. 

Samaten kuin minä omassa oppimistehtävässäni, sinä olet nostanut esiin ihmettelyn arvokkaana asiana työharjoittelussa. Ihmettely arvo onkin juuri kyseenalaistava, kriittinen ja luova lähtökohta oppimiselle. Kolmikanta opettaja-opiskelija- ohjaaja  tulee tekstissäsi selkeästi esiin. MIelestäni olet poiminut materiaalista juuri olennaiset asiat.

Rohkeus ja heittäytyminen ovat sellaisia sanoja, joita tuskin muutama kymmentä vuotta sitten olisi heitelty opiskelijan tai opettajan tavoitteiksi. Kokemuksellisuuden lisääntyminen ja ajan henki näkyy tekstissäsi.

Hannan oppimistehtävä työelämälähtöisyyteen

Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?

Työelämälähtöinen oppimisympäristö voi olla luokkatila tai muu ympäristö. Työelämälähtöinen oppimisympäristö ei ole fyysinen tila vaan oppimisympäristö, jossa oppiminen tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Kyseessä voi olla esimerkiksi työssäoppiminen, projektiopinto tai opinnäytetyö, joka linkittyy työelämään. Usein ohjaajana on myös työelämän edustaja.

Perinteisen työssäoppimisen lisäksi oman alani hyvinä esimerkkeinä työelämälähtöisestä oppimisympäristöstä pidän seuraavia projektiopintoina toteutettuja kokonaisuuksia:

• Viretori
• Ikäihmisten olympialaiset

Työelämälähtöiselle oppimiselle olennaita on, että opiskelijat harjoittelevat ja oppivat työelämän reaali tilanteiden kautta ja kehittävät omaa osaamistaan niin, että osaaminen vastaa työelämässä vaadittavia taitoja.  Itse olen ollut usein mukana työelämän edustajana projektiopinnoissa ja niihin on usein liitetty esimerkiksi kirjallisuuskatsaus ja käytännön tehtävä, joka on syntynyt työelämän tarpeista. Esimerkiksi sosionomi opiskelijat ovat sosiaaliturvan opintojaksolla tehneet kirjallisen esseen ikäihmisten sosiaaliturvasta ja sitten käytännön palveluoppaan ikäihmisille. Nyt on menossa yksi projekti, jossa sosionomit tutustuvat ikäihmisille suunnattuihin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tunnistavat niitä omasta organisaatiostamme. Lisäksi kuvaavat valtakunnallisia hyviä käytäntöjä ennaltaehkäisevistä ikäihmisten palveluista.

Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?

Oppimisen ohjaajina toimii työpaikkaohjaaja ja opettaja. Lisäksi opiskelijan rooli yksilöllisten tavoitteiden suunnittelussa on merkittävä. Ohjaus perustuu opetussuunnitelmaan ja sen ammattitaitovaatimuksiin. Ohjauksessa huolehditaan, että ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen toteutuu. Jotta opettaja voi toimia työelämälähtöisen oppimisen ohjaajana, tulee opettajan tuntea työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja osata ohjata oppilaita oikeisiin työssäoppimisympäristöihin.  Haastattelussa tuli useaan otteeseen esille, että opettaja vastaa viimekädessä, että opiskelija saa oikeanlaista ohjausta. Opettajan vastuulla on, että työpaikkaohjaaja on perillä omasta roolistaan, ammattitaitovaatimuksista ja tavoitteista. Lisäksi opettajan tulee huolehtia, että opiskelija tietää ammattitaitovaatimukset ja luo itselleen tavoitteet.

Kokemuksen kautta myös työelämän pelisääntöjen opettaminen on tärkeää ja siksi yhteisistä pelisäännöistä keskustelu eri toimijoiden välillä on tärkeää. Olen ollut mukana oppilaitoksen neuvottelukunnassa ja välillä olemme käyneet ihan käytännön tason keskustelua siitä, että opiskelijoiden tulee tulla töihin sovittuna aikana, ilmoitettava poissaoloista, pukeuduttava ammatiin soveltuvasti jne. Myös tältä osin oikealle polulle ohjaaminen on työpaikkaohjaajan ja opettajan tehtävä. Tämä lienee osin piilo-opetussuunnitelmaa, mutta merkittävä ja tärkeä kysymys kun tuemme työelämään juurtumista opintojen jälkeen.

Palautteeni Hannan oppimistehtävään

 Olit hyvin tavoittanut ensimmäisen ydinkysymyksen olennaisimman ja toit esille, että työelämälähtöinen oppimisympäristö voi olla hyvin monimuotoinen. Keskeisenä elementtinään kuitenkin aina tiitvis yhteistyö työelämän kanssa.

Toit hienosti esille esimerkkejä omalta alaltasi. Nämä esimerkit osoittavat, että sinulla on selvästi hyvä näkemys työssäoppimiseen. On hienoa meidän muiden ope-opiskelijoiden kannalta, että tuodaan myös muunlaisia esimerkkejä kuin mitä on valmiiksi annettu. Samalla linkitit aiheen hvyin omaan asiantuntemusalaasi.

Toisen ydinkysymksen osalta olit löytänyt villakoiran ytimen: Opettaja on periaatteessa vastuullinen opiskelijan työelämäkokemuksesta. Onkin hyvä ettei vastuu ole fragmentoitunut liian suurelle joukolle, jolloin vastuu tulee myös kannettua. Työelämän käyttäytymisnormien esille nostaminen oli tässä kirjoitelmassasi hyvä nosto. Käytöstavat on opeteltava viimesitään tässä vaiheessa, elleivät ne ole vielä kaikilta osin hallussa. Ns. Työmaaetiketti on osa työssäoppimista.

Annariinan, Ainon ja Mikan MO-tehtävä

Erittäin miellyttävä, opettavainen ja helposti tehtävissä oleva MO-tehtävä! Tätä peliä pelatessa ei tullut juurikaan mieleen että olisi opiskelemassa, vaan tämä oli lähinnä kevyttä viihdettä, lähinnä roolipelaamista :)

Todella hyvä esimerkki ryhmädynamiikasta. Käytännön läheinen esimerkki tuo uskottavuutta tehtävälle, mikä auttaa aktiviotumaan ja motivoitumaan tehtävän tekemisessä. Kiitos ryhmälle!

Sannan, Terhin ja Minnan MO-tehtävä

Kiitos mielenkiintoisesta MO-tehtävästä! Aiheenne oli jotenkin positiivisella tavalla poikkeava. Saitte kuitenkin hyvin osoitettua, että tunneäly on mitä suurimmissa määrin opettajan työn ytimessä, ja mikseipä myös suoraan ihan ihmisyyden ytimessäkin.

Monesti kuulee hauskasti puhuttavan järki- ja tunneratkaisuista. Esimerkiksi kuin ollaan suorittamassa hankintoja: kodin, auton tai ammatin valinta. Puhutaan järkiratkaisuista, mutta onko sellaista olemassakaan, tai kannattaako sellaisia tehdä. Jos nimittäin lähtee mukaan järkiratkaisuun, missä ei ole hyviä tunteita mukana, voiko sellainen menestyä? Usein kuitenkin onneksi käy niin, että tunnepuoli sanoo kyllä, jolloin sitä aletaan järjellä perustella :)

MO-tehtävänne on virkistävä poikkeus, ihanan lempeän harjoituksenkin olitte siihen liittäneet. Kävi ihan rentoutuksesta tämän tehtävän tekeminen :)

Palautelomake: Työelämäläheisyys

Miten opetustuokion ydinasiat tulivat opetuksessa esille? Miten hyvin opit ydinasiat?
Työelämäläheisyys-teeman opiskelu tapahtui hyvin kootun ennakkomateriaalin ja oppimiskirjoitelman avulla. Työelämäläheisyys teemaa hallitsevat käsitteet: työpaikka, opettaja, ohjaaja, opiskelija. Näiden saumatonta yhteistyötä tarvitaan jotta työssäoppiminen saavuttaa tavoitteensa, on mahdollisimman tehokasta ja sujuvaa.

Ydinkysymykset:
1. Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?
2. Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?
Ydinkysymyksiin löytyi vastaukset ennakkomateriaalin videohaastattelusta, sekä lähteistä, joita tähän aiheeseen onkin runsaasti tarjolla.

Koen oppineeni ydinasiat, sillä opettajan, ohjaajan, oppilaan ja työpaikan pyhää neliyhteyttä oli käsitelty laajasti ja ymmärrettävästi.

Miten opetuksessa käytettiin aktivoinnin ja havainnollistamisen keinoja?Oppimiskirjoituksen laatiminen aktivoi opiskelijaa pohtimaan oppimaansa ja jäsentelemään sitä. Lisäksi vertaisarviointi palauttaa mieleen opitun, sekä avaa vertaisarvioijalle ehkä uusia näkökulmia asiaan. Vertaisarvioinnin käyttö osoittaa nokkeluutta, oppimisen varmistamisessa resurssien käytön näkökulmasta.


Missä teemaryhmä erityisesti onnistui?
Kokeneen opettajan ja ohjaajan haastattelu toi materiaaliin uskottavuutta ja pikän kokemuksen mukanaan tuomaa syvää tietoa.

Palautelomake: Erityiskasvatus

Miten opetustuokion ydinasiat tulivat opetuksessa esille? Miten hyvin opit ydinasiat?
Teemaryhmä oli vallitsevan trendin mukaisesti laatinut Esimateriaalinsa web-sivun muotoon, mikä onkin kätevä menetelmä tuottaa opiskelupaketteja monimuotoisuutensa ansiosta. Teeman ydinkysymykset olivat:

1. Miten erityisopetus järjestetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisella korkea-asteella?
2. Miten opettaja voi konkreettisesti auttaa erilaista oppijaa oppimaan omassa ryhmässään?

Aihe oli minulle opetuksellisesta näkökulmasta uusi. Erkka-paketti oli hyvin koottu ja tiivis kokonaisuus, jossa oli hienosti otettu huomioon oppimisen varmistaminen kunkin aiheen lopun kommenttikentällä. Erityisesti aiheeseen liittyvä 13 kohtainen artikkeli oli loistava. Siinä pohdittiin erittän monipuolisesti ja monesta näkökulmasta integrointia ja inkluusiota, se pisti ajattelemaan. Koen saavuttaneeni oppimistavoitteet, ja sain monipuolisen yleiskuvan erityisopetuksesta, sen haasteista ja tarpeiden monimuotoisuudesta sekä sen toteuttamisesta.

Vaikka teemasta ei ollut varsinaista opetustuokiota, ydinaines oli hyvin opiskeltavissa itsenäisesti web-sivuilta
.

Palautelomake: Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Tämä kirjoitus on palaute monikultturisuuden ja kansainvälisyyden teemaryhmän opetustuokiosta, joka pidettiin 13.1.2015

Miten opetustuokion ydinasiat tulivat opetuksessa esille? Miten hyvin opit ydinasiat?Teemaryhmä oli laatinut näyttävät web-sivut teemansa opetusta varten, jotka olivatkin hallittu kokonaisuus. Materiaalissa oli sopivasti tekstiä, jota rytmitti hyvin valikoidut videoklipit, jolloin teeman opiskelu ei käynyt liian raskaaksi. Ennakkomateriaalissa avattiin hyvin ehkä jopa hieman ongelmallista monikulttuurisuuden käsitettä ja tuotiin esille siihen liittyen erilaisia katsantokantoja.

Miten opetustuokion loogisuus ja johdonmukaisuus toteutuivat?Opetustuokio oli hyvä näyte opiskelijoidemme opiskelu-, opetus- ja teknisistä taidoista. Käytössä oli useita opetusmenetelmiä sekä AC:n sisällä, että sen ulkopuolella netissä. Break-out jako tosin tuotti hieman pään vaivaa, mutta siitäkin selvittiin hyvien teknisten taitojen ansiosta.
Draamapedagogiikan mukaantuominen oli rohkea veto teemaryhmältä. Tässä vaiheessa opiskelua sillä on jopa mahdollisuuksia toimia, kun opiskelijakollegat ovat toisilleen jo riittävän tuttuja. Yksi break-out ryhmä jopa uskaltautui näyttelemään :)


Miten opetuksessa käytettiin aktivoinnin ja havainnollistamisen keinoja?Draamapedagogiikan mukaantuominen oli jälleen uusi opetusmenetelmä. Padlet-seinä oli myöskin mukana aktivoimassa opiskelijoita. Draamapedagogiikan käyttö laittaa opiskelijat aina hieman varpailleen, mikä lisää keskittymistä käsiteltävään aiheeseen.
Lisäksi ennakkomateriaalin lopuksi opiskelijan oppima tarkastettiin nerokkaasti visailulla, mikä sekin oli jälleen kerran hyvä osoitus teemaryhmän luovuudesta käyttää uusia menetelmiä tehokkaasti.

Palautelomake: Kestävä kehitys

Tässä kirjoituksessa palaute Kestävän kehityksen teemaryhmälle 20.1.2015 pidetystä opetustuokiosta.

Miten opetustuokion ydinasiat tulivat opetuksessa esille? Miten hyvin opit ydinasiat?
Kestävän kehityksen ydinasiat oli tuotu erittäin selkeästi esille. Kestävän kehityksen kolmijako (Ekologinen, kulttuurinen/sosiaalinen, taloudellinen) toistui koko teeman läpikäynnin ajan, jolloin tämä jako painui hyvin mieleen, ja oppi jäi pysyväksi. Kestävään kehitykseen perehtymätön saattaa helposti jättää huomiotta kulttuurisen/sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen tasot. Tässä mielessä näiden avaaminen oli opetussession parasta antia.

Miten opetustuokion loogisuus ja johdonmukaisuus toteutuivat?
Tehtäväkokonaisuus oli esitetty tiiviisti ja selkeästi, jolloin opiskelijalle ei jäänyt epäselväksi mitkä ovat oppimistavoitteet, eikä opiskelijalla ollut epätietoisuutta etenemisjärjestyksestäkään. Teema ryhmä oli selvästi laatinut loogisen toimintasuunnitelman, jonka toteuttivat järjestelmällisesti opetustuokiossa.

Miten opetuksessa käytettiin aktivoinnin ja havainnollistamisen keinoja?
Teemaryhmä oli valinnut jakaa opetusryhmän kolmeen eri break-out tilaan, joissa jokaisessa pohdittiin yhtä kestävän kehityksen päätasoa. Tämä toimi mielestäni oikein hyvin, koska tällöin päästiin ns. brain stormaamaan asiaa syvemmälle tasolle. Break-out tilojen tuotokset esiteltiin muille yhteisessä tilassa, mikä oli kiinnostavaa, sillä on aina mielenkiintoista kuulla mitä näkökulmia ideointi on herättänyt.

Missä teemaryhmä erityisesti onnistui?
Milelestäni teemaryhmä onnistui hyvin muodostamaan aiheesta kokonaisuuden, joka oli monipuolinen ja kattava. Lisäksi opetustuokion break-out ryhmien ideointi oli hyvä idea.