Tietotekniikka on tullut osaksi yhteiskuntaa ja opetusta kaikilla aloilla. Sen avulla kommunikoidaan, dokumentoidaan ja opiskellaan. Tietotekniikan ammatillisena opettajana tulee ohjata oppilaita kestävään kehitykseen mm. sosiaalisella ja kulttuurisella alueella. Tietotekniikan ammattilaiset työskentelevät yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa ja ovat tekemisissä sen kaikkien jäsenten kanssa. Näin ollen heidän on kyettävä toimimaan tasa-arvoisesti kaikkia kohtaan, samalla kunnioittaen yksilöitten kulttuurisia ominaisuuksia.
Tietotekniikan opettajana ohjaan oppilaita hyödyntämään tietotekniikan mukanaan tuomia etäopiskelu ja -työskentelymahdollisuuksia, mikä säästää ympäristöä matkustamisesta aiheutuvien päästöjen vähenemisen kautta.
Sähköiset oppimateriaalit vähentävät paperin käyttöä, ja siten paperin valmistusta, mikä pienentää ympäristön taakkaa.
Tulevat tietotekniikan ammattilaiset pitää myös ohjata tietoteknisissä laitehankinnoissa suorimaan materiaaleiltaan ja energian kulutukseltaan mahdollisimman ympäristömyönteisiä tuotteita. Tämä edellyttää siis opiskelua ja opettamista näiden asioiden suhteen.
Tietotekniset laitteet ja elektroniikka romu tuottavat nykyään valtavan määrän jätettä. Laitteita ei niinkään enää korjata, vaan ne vaihdetaan uusiin, ja vanha heitetään pois. Ennen laitteisiin saatettiin vaihtaa viallinen komponentti uuteen, mutta nykyään laitteiden tuotantohinta on niin alhainen, ja komponenttien vaihtamiseen tarvittava ammattitaito niin harvinaista, ja kallista, että koko laitteen vaihto on edullisempaa, joskin ympäristön kannalta kallista. Opiskelijat on valistettava kierrätyksen eduista, kierrättämisen laiminlyönnin haitoista ja kierrätyksen menetelmistä.
Tietotekniikan opiskelijoille on myös opetettava tietoturvalliset tavat toimia.
Tietotekniikkan kieli on kansainvälinen, jolloin voi olla että jonkun kulttuurin omat piirteet jäävät vähemmälle huomiolle, mikäli tietotekniikan, ja sen sovellusten kanssa ollaan paljon tekemisissä. On huolehdittava siitä, että tietotekniikan sovellusten käyttäjien oma identiteetti ja kultturilliset piirteet eivät vaarannu.
Avoimen lähdekoodin työkalujen ja sovellusten käyttö on tasa-arvoista, sillä nämä sovellukset ovat ilmaisia ja kaikkien käytössä, riippumatta siitä onko varaa hankkia globaalin ohjelmistoyrityksen ohjelmisto lisenssiä. Tämä antaa mahdollisuuksia myös kehittyvien maiden tietotekniikan opiskelijoille pysyä kehityksen kelkassa, ja opiskella lähes samoista lähtökohdista kuin ns. kehittyneiden maiden tietotekniikan opiskelijoiden.
tiistai 20. tammikuuta 2015
Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä. Virtuaali-istunto 20.1.2015
Tänään saimme osallistua kestävän kehityksen teemaryhmän virtuaaliseen opetustuokioon AC:ssä. Teemaryhmä oli tehnyt hyvää työtä valmistelun kanssa. Web-suvu oli laadittu taiten ja loogiseksi kokonaisuudeksi. Ennakkotehtäväkin oli mielekäs, eikä liian laaja, mitä kompensoimaan ryhmä oli vielä kehittänyt oppimistehtävän jossa pohdiskella kestävään kehityksen toteuttamista omalla alalla.
Kestävä kehitys ammatillisen opettajan näkökulmasta on erittäin tärkeä asia, ja ammatillinen opettaja on keskeisessä roolissa kestävän kehityksen sanomaa levitettäessä, sillä opettaja on keskeinen vaikuttaja opiskelijoiden valistajana. Voi olla että opettaja on tekemisissä saman opiskelija joukon kanssa vuosien ajan, minkä aikana keskinäinen vuorovaikutus kehittyy, ja toivottavasti arvostuskin kasvaa. Tässä tilanteessa opettajalla on suuri vaikutus kestävän kehityksen valistajana. Ammatillinen opettaja voi aina tilaisuuden tullen, sopivassa asiayhteydessä auttaa opiskelijoita havaitsemaan miten henkilökohtaisilla valinnoilla voi vaikuttaa kestävään kehitykseen positiivisesti. Tämä edellyttää tietysti sitä, että opettaja on itse valistunut ja perillä kestävän kehityksen asioista.
Monet ammattiin opiskelevat nuoret ovat hyvin perehtyneitä ympärisömme tilasta, ja voikin olla että opettaja on se jota valistetaan. Tässä tilanteessa opettajan ja oppilaitoksen tulisi pitää huolta siitä, että opettaja on ympäristöasiossa ajan tasalla.
Kestävä kehitys ammatillisen opettajan näkökulmasta on erittäin tärkeä asia, ja ammatillinen opettaja on keskeisessä roolissa kestävän kehityksen sanomaa levitettäessä, sillä opettaja on keskeinen vaikuttaja opiskelijoiden valistajana. Voi olla että opettaja on tekemisissä saman opiskelija joukon kanssa vuosien ajan, minkä aikana keskinäinen vuorovaikutus kehittyy, ja toivottavasti arvostuskin kasvaa. Tässä tilanteessa opettajalla on suuri vaikutus kestävän kehityksen valistajana. Ammatillinen opettaja voi aina tilaisuuden tullen, sopivassa asiayhteydessä auttaa opiskelijoita havaitsemaan miten henkilökohtaisilla valinnoilla voi vaikuttaa kestävään kehitykseen positiivisesti. Tämä edellyttää tietysti sitä, että opettaja on itse valistunut ja perillä kestävän kehityksen asioista.
Monet ammattiin opiskelevat nuoret ovat hyvin perehtyneitä ympärisömme tilasta, ja voikin olla että opettaja on se jota valistetaan. Tässä tilanteessa opettajan ja oppilaitoksen tulisi pitää huolta siitä, että opettaja on ympäristöasiossa ajan tasalla.
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus virtuaali-istunto 13.1.2015
Aloitimme ammattipedagogisten opintojen teemat 11-15 aiheella kansainvälisyys ja monikulttuurisuus.
Globalisaation myötä tuntuu sille että maapallo on käynyt kaiken aikaa pienemmäksi. Eri kultuureista tulleita ei muutama vuosikymmen sitten juurikaan Suomen leveysasteilla nähty. Ehkä kauppalaivojen mukana satamakaupungeissa saatettiin nähdä muutama eksoottisemman näköinen merimies ja suurissa urheilutapahtumissa, kuten Helsingin olympialaisissa, oli mukana tumma hipiäisiä urheilijoita.
Suomeen vieraista kulutuureista tuleita on tullut mm. erilaisten maailmaa ravistelevien konfliktien seurauksena: mm. Vietnamin venepakolaiset, Jugoslavian sisällissodan pakolaiset ja Somalian sisällissodan pakolaiset.
Samalla pohjoisen Suomen alkuperäiskansa saamelaiset ovat yrittäneet säilyttää kuulttuurinsa ja elinkeinonsa porotalouden. Myös romaanit kuuluneet väestöömme jo yli puolen vuosituhatta, joten heidätkin voitanee jo lukea pysyväksi osaksi Suomalaista yhteiskuntaa.
Kansaivälisyyden ja monikuluttuurisuuden teema ryhmä oli tehnyt hienoa työtä ennakko- ja opetusmateriaalin kanssa. Paketti oli koottu hienosti web-suvujen muotoon, joiden rakenne oli selkeä. Materiaalia elävöitti mukavalla tavalla hyvin valitut video-klipit, jotka muodostivat hyviä kevennyksiä varsinaisen tekstin joukkoon.
Varsinainen istunto oli jännittävä tilaisuus. Opiskelijat jaettiin break-out huoneisiin, joissa he valmistelivat annetun tehtävän mukaisen esityksen draamapedagogisin keinoin. Tehtävä oli haastava, mutta tässä vaiheessa ryhmäytymistä tällä saattaa olla mahdollisuuksia toteutua. Yksi ryhmä (edustamani yrittäjyys-ryhmä) uskaltautui heittäytymään draaman pyörteisiin. Tämä antoi lisäpontta tehtävään, sillä näyttelemiseen valmistautuminen on eri asia kuin luennointi. Siinä pitää virittäytyä rooliin, mikä lisää esityksen intensiteettiä. Myös kuulijat ovat erityisen tarkkaavaisia näytelmää seuratessaan verrattuna esim. luennointiin. Muissa break-out -ryhmissä tyydyttiin lähinnä keskustelun keinoin tuomaan annetun tehtävän tulokset esille.
Teknisiä haasteita oli jonkin verran, mikä vaikutti aikatauluun venyttävästi. Ryhmä suoriutui kuitenkin kunnialla tästä 1,5 tunnin sessiosta.
Tämä teema valaisi hyvin kulttuuritaustan vaikutukset ihmisen toiminnassa ja auttaa tulevia opettajia ohjaamaan monikulttuurista opiskelijaryhmää. Myös erilaiset kansanivälistymistä tukevat organisaatiot tulivat tutuiksi. Teemaryhmä vastasi hyvin annettuihin ydinkysymyksiin:
1. Miten monikulttuuriselle opiskelijaryhmälle luodaan hyvät oppimisen edellytykset?
2. Miten eri tavoin ammatillinen oppilaitos harjoittaa kansainvälistä toimintaa?
Globalisaation myötä tuntuu sille että maapallo on käynyt kaiken aikaa pienemmäksi. Eri kultuureista tulleita ei muutama vuosikymmen sitten juurikaan Suomen leveysasteilla nähty. Ehkä kauppalaivojen mukana satamakaupungeissa saatettiin nähdä muutama eksoottisemman näköinen merimies ja suurissa urheilutapahtumissa, kuten Helsingin olympialaisissa, oli mukana tumma hipiäisiä urheilijoita.
Suomeen vieraista kulutuureista tuleita on tullut mm. erilaisten maailmaa ravistelevien konfliktien seurauksena: mm. Vietnamin venepakolaiset, Jugoslavian sisällissodan pakolaiset ja Somalian sisällissodan pakolaiset.
Samalla pohjoisen Suomen alkuperäiskansa saamelaiset ovat yrittäneet säilyttää kuulttuurinsa ja elinkeinonsa porotalouden. Myös romaanit kuuluneet väestöömme jo yli puolen vuosituhatta, joten heidätkin voitanee jo lukea pysyväksi osaksi Suomalaista yhteiskuntaa.
Kansaivälisyyden ja monikuluttuurisuuden teema ryhmä oli tehnyt hienoa työtä ennakko- ja opetusmateriaalin kanssa. Paketti oli koottu hienosti web-suvujen muotoon, joiden rakenne oli selkeä. Materiaalia elävöitti mukavalla tavalla hyvin valitut video-klipit, jotka muodostivat hyviä kevennyksiä varsinaisen tekstin joukkoon.
Varsinainen istunto oli jännittävä tilaisuus. Opiskelijat jaettiin break-out huoneisiin, joissa he valmistelivat annetun tehtävän mukaisen esityksen draamapedagogisin keinoin. Tehtävä oli haastava, mutta tässä vaiheessa ryhmäytymistä tällä saattaa olla mahdollisuuksia toteutua. Yksi ryhmä (edustamani yrittäjyys-ryhmä) uskaltautui heittäytymään draaman pyörteisiin. Tämä antoi lisäpontta tehtävään, sillä näyttelemiseen valmistautuminen on eri asia kuin luennointi. Siinä pitää virittäytyä rooliin, mikä lisää esityksen intensiteettiä. Myös kuulijat ovat erityisen tarkkaavaisia näytelmää seuratessaan verrattuna esim. luennointiin. Muissa break-out -ryhmissä tyydyttiin lähinnä keskustelun keinoin tuomaan annetun tehtävän tulokset esille.
Teknisiä haasteita oli jonkin verran, mikä vaikutti aikatauluun venyttävästi. Ryhmä suoriutui kuitenkin kunnialla tästä 1,5 tunnin sessiosta.
Tämä teema valaisi hyvin kulttuuritaustan vaikutukset ihmisen toiminnassa ja auttaa tulevia opettajia ohjaamaan monikulttuurista opiskelijaryhmää. Myös erilaiset kansanivälistymistä tukevat organisaatiot tulivat tutuiksi. Teemaryhmä vastasi hyvin annettuihin ydinkysymyksiin:
1. Miten monikulttuuriselle opiskelijaryhmälle luodaan hyvät oppimisen edellytykset?
2. Miten eri tavoin ammatillinen oppilaitos harjoittaa kansainvälistä toimintaa?
perjantai 2. tammikuuta 2015
Simon ja Hannan MO-tehtävä
Simon ja Hannan aiheena oli "Työelämäyhteistyö opiskelijan oppimisena."
Työssä oppiminenhan on kaikien A ja O ammatillisessa koulutuksessa. Tässä MO-tehtävässä oli hyvin selvästi tuotu esille tämä näkökulma. Työelämäyhteistyön muotoja on olemassa erittäin paljon, mikä esiteltiin hyvin. Oikeastaan ammatillisen opettajan oma mielikuvitus on vain rajana sillä, millaista työelämäyhteistyötä halutaan/voidaan käyttää.
MO-tehtävän videot olivat hyviä, ammattilaisten tekemiä. Toisaalta oliko videoita määrällisesti liikaa? Erottuivatko ne toisistaan riittävästi sisältönsä osalta?
Tämä MO-tehtävä oli paketoitu tosi mukavaan pakettiin, se ei ollut liian raskas, eikä puuduttava. Hyvin asiallinen tehtävä. Kiitos siitä! :)
Työssä oppiminenhan on kaikien A ja O ammatillisessa koulutuksessa. Tässä MO-tehtävässä oli hyvin selvästi tuotu esille tämä näkökulma. Työelämäyhteistyön muotoja on olemassa erittäin paljon, mikä esiteltiin hyvin. Oikeastaan ammatillisen opettajan oma mielikuvitus on vain rajana sillä, millaista työelämäyhteistyötä halutaan/voidaan käyttää.
MO-tehtävän videot olivat hyviä, ammattilaisten tekemiä. Toisaalta oliko videoita määrällisesti liikaa? Erottuivatko ne toisistaan riittävästi sisältönsä osalta?
Tämä MO-tehtävä oli paketoitu tosi mukavaan pakettiin, se ei ollut liian raskas, eikä puuduttava. Hyvin asiallinen tehtävä. Kiitos siitä! :)
10.-11.12. Lähipäivät Oulussa. Portfoliopysäkki 2 ja APE 11-15 aloitus.
1. Päivä
Olipa kiva nähdä ope-opiskelijakollegoita puolen vuoden tauon jälkeen. Vaikka emme ole tavanneet livenä kuin kerran, opintojen alussa Oulussa, silti tuntui sille, että kaikki olivat vanhoja tuttuja keskenään, nimetkin olivat kutakuinkin hallussa... Tämä viestii mielestäni siitä, että verkko-opetusalustat ovat todellakin toimivia siinä mielessä että ryhmäytyminen voi todellakin tapahtua verkon välityksellä.Mukavan alkulämmittelyn ja nimien muisteluleikin ja kahvitauon jälkeen aloitimme Pecha Kucha -esitykset, jotka sain kunnian arvonnan seurauksena aloittaa. Pecha Kuchahan tarkoittaa 20x20 kuvan/dian esitystä, jossa kullekin kuvalle on varattuna 20 sekuntia aikaa. Session voi suorittaa valmistelemalla hyvin, mutta lähestymistavaksi voi valita myös improvisaatioharjoituksen, jonka myös itse valitsin. Esityksessäni oli lähes randomina valittuna 20 kuvaa, joista kerroin asioita improvisoiden liittyen opettajuuten ja sen opiskeluun. Tämä oli mielestäni mukava harjoitus, joka
Annoimme vertaisarviona palautteet toisillemme teemojen 1-9 perusteella laadituista esseistä.
2. Päivä
Toinen päivä alkoi jälleen herättelyleikillä... peukkusodalla, josta pääsimme sujuvasti käsittelemään yleiskatsausta ammattipedagogisista teemoista 11-15.Pecha Kucha esitykset jatkuivat. Viimeisenä Pecha Kucha:na opiskelijat päättivät yllättää Jannen, Jannen omalla Pecha Kucha -esityksellä, mikä menikin varsin mallikkaasti improvisaatio teatterin harrastajalta :)
Oli tullut aika luopua teemojen 1-9 ryhmästä. Vaikka se hieman haikealle tuntuikin hyvin sujuneen ryhmäytymisen myötä, tuntui sille että on kiva päästä tutustumaan teemojen 11-15 ryhmään tarkemmin. Ryhmäjako sujui suhteellisen kuvuttomasti. Melkein kaikki pääsivät haluamaansa teemaryhmään. Ryhmien toteutussuunnitelmien laatiminen aloitettiin samantien.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)