Yrityskasvatuksen teemaryhmäämme valikoitui henkilöitä jotka jo olivat yrittäjiä, tai olivat kiinnostuneita yrittämisestä. Yrittäjähenkiset ihmiset ovat usein aktiivisia, tarmokkaita, luovia ja joustavia. Toisaalta ei koe itseäni yrittäjähenkiseksi, mutta halusin tutustua tarkemin yrittäjyyskasvatusaiheeseen.
Yrittäjähenkisten kanssa työskennellessä luovuus pääsee usein valloilleen, ja joskus on vaikeaa keskittyä olennaiseen. Intohimo puskee läpi niin voimakkaasti, että mielekästä tekemistä tuntuu tulevan kaiken aikaa lisää ja kokonaisuus saattaa paisua yllättävänkin suureksi.
Yrittäjyyskasvatus teemaryhmämme jäsenillä oli kaikilla oma kiireinen arkensa, päivätyönsä ja yrittäjyytensä, jolloin yhteisiä suunnitteluhetkiä oli vaikeahko löytää. Luovalla suunnittelulla ja vuorotellen joustamalla saimme kuitenkin aikataulumme soviteltua ja tehtävät tehtyä. Jatkohankkeita varten toivoisin, että ryhmällä olisi mahdollisuus sopia jokin vakio-aika, jota varten kukin raivaisi aikaansa kalenteristaan. Näin säästäisimme aikaamme jatkuvalta aikataulujumpalta ja -muutoksilta. Tästä huolimatta luovuus oli huipussaan ja saimme mielestäni luotua itsemme näköistä opetusmateriaalia.
Suunnittelupalaverit pidimme AC-ympäristössä. Varsinaista luentoa emme pitäneet lainkaan, vaan tehtävät pystyi suorittamaan oman aikatalunsa mukaisesti, kuitenkin niin, että teemarymittäin yhteistyötä tarvittiin ryhmäläisten välille.
Rakensimme teeman ympärille yrittäjyystarinan, mikä kerrottiin kuunnelman muodossa. Tästä saimme positiivista palautetta. Muita osa-alueita olivat mm. yrittäjävideoiden katselu ja yrittäjyysmittaristotestin suorittaminen sekä teoriaan tutustuminen. Rakentavaa palautetta saimme ohjeistuksen puutteellisuudesta, minkä allekirjoitimme ryhmän kanssa mukisematta.
Oman alani, tietotekniikan näkökulmasta pohdiskelin kestävää kehitystä aiemmassa blogikirjoituksessani.
Työelämälähtöisyys tietotekniikassa tarkoittaa lähinnä niitä käytäntöjä, joita työpaikalla on käytössä. Tietotekniikka on melko teoreettista, ja esimerkiksi tietty ohjelmointikieli on sama, oltiinpa sitten oppilaitoksessa tai työpaikalla. Samoin teknologiat ja eri ympäristöt. Lähinnä opittavaa työpaikalla on ne käytänteet, joita tietotekniseen työhön kuuluu: Onko käytössä ketteriä menetelmiä, ja mitä käytänteitä niistä on käytössä, millaiset palaverikäytännöt on olemassa, mikä on ohjelmistotuotannon prosessi, mitä vaiheita siihen kuuluu tässä työpaikassa.
Suuremmissa ohjelmisto-alan yrityksissä työntekijä voi olla erikoistunut hyvinkin kapealle osaamisalueelle, jolloin riittää että on syvällinen ammattilainen siinä. Pienemmissä firmoissa pitää osata asioita laaja-alaisemmin, mikä edellyttää myös organisointi ja aikatalutus taitoja. Ohjelmistotuotantoon kuuluu usein myös alihankintaa, joka voidaan tilata hyvinkin kaukaa maantiteteellisesti.
Nykyään erilaisia alustoja (platformeja) ja skriptikieliä on niin paljon, että on mahdotonta oppia näitä kaikkia oppilaitoksessa. Opetuksessa pitäisikin antaa edellytykset oppia uutta, koska tietotekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia. Opetuksesta saadut tietty tietotekninen "yleissivistys" toimii hyvänä lähtökohtana omaksua työpaikalla käytössä olevat työkalut ja menetelmät.
Tietotekniikka on hyvin kansainvälinen ja monikultuurillinen ala. Termitkin ovat usein englannin kielisiä, tai suoria lainasanoja, esim. Palvelin, serveri (engl. server). Ohjelmisto alihankintaa ostetaan korkean osaamisen, matalan hinta-tason maista, esim. Intiasta, Kiinasta tai Itä-Euroopasta. Tällöin kansainvälisyys- ja monikulttuurillisuusosaaminen ovat keskeisessä roolissa.
Erityiskasvatuksen teemasta tietotekniikan yhteydessä tulee mieleen erityisoppilaat, joilla on jotain autismin kirjon piirteitä. He ovat usein matemaattisesti lahjakkaita, mutta sosiaalisella puolella voi olla ongelmia. Voi olla että he tulevat paremmin toimeen tietokoneiden kuin ihmisten kanssa. Usein tällaisen eritysoppilaan vahvuutena on tuottaa rutiininomaisesti ja järjestelmällisesti vaikeitakin toistokuvioita. Samoin avaruudellinen hahmotuskyky ja kyky erottaa virheitä voi olla korostuneita. Nämä ominaisuudet voivat antaa ihanteelliset lähtökohdat tietynlaisille töille tietotekniikassa, kuten vaikeiden algoritmien kehittäminen ohjelmistotuotannossa.
Yrittäjyyskasvatus ja tietotekniikka. Erittäin monet julkisuudessa esiin nousseista yrittäjätarinoista on tullut tietotekniikan alueelta, esim. Supercell, Apple, Microsoft. Nämä yritykset ovat aloittaneet aikoinaan "autotalleista" yrittäjiensä (mm. Jobs, Gates) neuvokkuudella nämä yritykset ovat valloittaneet maailman. Tekniikasta ja tietotekniikasta kiinnostuneet henkilöt ovat usein luovia, ja keksivät kaiken aikaa, jopa huomaamattaan uusia menetelmiä. Kun joku heistä keksii käyttää taitojaan tyydyttämään markkinoilla olevan tietotekniikkaan liittyvän tarpeen, loppu onkin historiaa. On myös mahdollista keksiä tarve ja myös ratkaisu siihen. Tietotekniikan parissa työskentevät henkilöt "nörtit" haluavat kokeilla asoita, keksiä uusia oikopolkuja, yhdistellä teknologioita. Kun tällaiseen henkilön yrittäjyyshenkisyys saadaan valjastettua yrityksen käyttöön, ollaan yrittäjyyskasvatuksessa onnistuttu. Tosin yrittäjyyshenkisyys usein on henkilön persoonassa, eikä niikään kasvatuksen tulosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti