Yhdeksännessä, ja toista portfoliopysäkkiä huomioon ottamatta viimeisessä, APE-virtuaali-istunnossa olimme opettajan työn kovimmassa ytimessä: Arvioinnissa.
Syksy on mennyt vauhdikkaasti ope-opintojen merkeissä, mutta on samalla tuonut aikataulullisia ja ajankäytöllisiä haasteita arkemme muihin askareisiin, kuten työn tekoon, muuhun opiskeluun ja perhe-elämään. Tästä huolimatta lähes kaikki ope-opiskelijat ovat motivoituneita, uuden opin ja tietämyksen myötä entistä kiinnostuneempia opettamisen saloista. Näinkö se menee tässäkin asiassa: "Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä." Toisaalta kun pääsee tietyn kynnyksen yli, alkaa tulla tunne, että ymmärtääkin jotain. Kaikki vastaantulevat asiat eivät olekaan enää pelkkää hepreaa, vaan niissä on jotain tuttuakin. Mitä pidempään itseään liemissä keitteleee, aiheeseen syventyy, sitä suurempi osa vastaan tulevasta asiasta onkin jo tuttua. Tästä kun pääsee seuraavalle tasolle, jossa osaa jo soveltaa aiemmin opittua tai jopa kehittää uutta aiemman pohjalle, ollan päästy tavoitteeseen, ja samalla toteutettu teoriamalli syvästä oppimisesta.
Ydinsisältönä virtuaali-istunnossa oli siis: Miten arvioin oppimista ja osaamista ammatillisena opettajana?
Ryhmien virikekysymykset olivat seuraavanlaiset:
1. Mitä arviointi on ja miten arvioidaan? Ryhmä 1.
2. Millainen arviointi edistää oppimista? Ryhmä 2.
3. Mitä arviointimenetelmiä opettajalla on käytössä? Ryhmä 3.
4. Mikä on itse- ja vertaisarvioinnin merkitys oppimisprosessa? Ryhmä 4.
Ryhmä 5 toimi palauteryhmänä.
Henkilökohtaisesti olin palateryhmän edustajana yhdessä Anun kanssa AC-huone Rannassa, joka on Ryhmän 1 kotipesä. Sessio lähti hieman tahmaisesti liikkeelle meidän painiskellessamme yhteysongelmien kanssa. Koordinaattori putosi linjoilta, ja häntä odottelimme hetkisen aikaa. Poikkesimme ryhmien edustajien pyynnöstä Optimassa esitetystä esitysjärjestyksestä siten, että R4 aloitti ja R2 oli viimeisenä.
Kaikki ope-opiskelijat Rannassa olivat sitä mieltä, että käsillä oleva sessio oli syksyn sessioista ehkä mielenkiintoisin ja tärkein. Miten arvioida kehittävästi, motivoivasti, kannustavasti? Mitä menetelmiä käyttää formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija saa kannustava ja rakentavaa palautetta oppimisprosessinsa aikana, joka vaikuttaa osaamisenarvioinnissa positiivisesti.
Merkille pantavaa myös arvioinnin suhteen, mikä leimaa koko ape-opintoja, on se, että menetelmiä on PALJON! Istunnon jälkeen uskon vakaasti, että jokaiseen tilanteeseen, kaikille aloille ja jokaiselle opiskelijalle sopivat arviointimenetelmät on olemassa sekä oppimiseen että osaamiseen liittyen. Siinä määrin lukuisat olivat vaihtoehdot esim. R3:n opetustuokiossa. Mikäli keksityt menetelmät eivät kuitenkaan riitä, on opettaja vapaa kehittelemään uusia :) Tämä antaa uskoa opetukseen ja rohkaisee opettajia siitä, että oppiminen/opettaminen ei ole tänäpäivänä tasapäistävää pänttäämistä/luennnointia, vaan monimuotoista, joustavaa ja kannustavaa.
Ryhmädynamiikkamme sen kuin jatkaa kehtittymistään, "AC-kielen" alkaessa olla jo natiivi-tasolla. Itsevarmuus ja rauhallisuus leimaa kaikkia opetustuokioita, ajankäytönhallinnan ongelmatilanteiden loistaessa poissaolollaan.
Lopuksi koordinaattorit jäivät yhteiseen AC-huone Saunaan saamaan ohjeistuksen Tutoreilta palautetta varten. Kuinka ollakaan osa koordinaattoreista, minä itse mukaan lukien, tipahtivat langoilta samanaikaisesti. Syykin selvisi myöhemmin illalla: Elisan verkoissa oli ollut laja-alainen valtakunnallinen vikatilanne, joka aiheutti ongelmia sekä matkapuhelinpuolella, että kiinteissä yhteyksissä. Veikkaanpa että tipahtaneet olivat Elisan piuhan päässä :)
Hienoa nähdä ape-opiskelijakollegat Oulun lähipäivillä joulukuussa :)
Arviointi on vaikeimpia opettajan tehtäviä. Arvioinnin ja palautteen raja hämärtyy melko usein ja opiskelijatkaan eivät kunnolla aina tiedä mihin arvioinnilla pyritään, mikä sen merkitys on. Opettajalle menetelmät ja niiden perustelut taas pitää olla kirkkaana mielessä.
VastaaPoista